Pallontallaajat.net
Valikko
Selaa tagia

Karhusafari Suomussalmella

Arola Bear: Karhusafarilla Suomussalmella

Heippa!

Kuten edellisen postauksen bucket listiltä kävi ilmi, karhujen bongailu Kainuussa oli jo pitkään ollut mun unelmissa. Meijän iskä on kotoisin Suomussalmelta, missä tunnetusti karhuja riittää, mutta ikinä ennen ei oltu saatu aikaiseksi lähteä bongailemaan tuota suomalaisen metsän ehdotonta kuningasta livenä luonnossa. Nyt kuitenkin Afrikasta paluun jälkeen lähdin heti tänne pohjoisiin veljen kyydissä ja sovittiin iskän kanssa, että järkätään karhunkatseluretki veljelle myöhäisenä synttärilahjana. Matkalta soitettiin sitten iskälle, että nyt oltaisiin tulossa, että alappa soitella firmoja läpi, jos joku ottaisi neljä vierasta muutaman päivän varoitusajalla. Arolan karhusafareilta vastattiin heti, että tervetuloa vaikka heti huomenna ja eipä olisi firman valinta voinut paremmin nappiin osua muutenkaan! Vähän toki näissä aina mietityttää se, miten fiksua tämmöinen toiminta on villieläinten kesyyntymisen ja ihmisen hajuun ja ruokintaan tottumisen kannalta, mutta ainakin täällä opas sai minut melko vakuuttuneeksi siitä, ettei tämä retki ja näillä kävijämäärillä tai ruokintamäärillä pyörivä toiminta vielä liikaa vahinkoa saa aikaiseksi, mutta lienee asiallista miettiä tätäkin näkökulmaa aina tämänmoisten aktiviteettien kanssa.

karhut suomussalmikarhun jälkiJokatapauksessa päädyttiin siis safarille ja saavuttiin paikalle puoli kolmen aikaan iltapäivällä ja rupateltiin hetki Arolan tilan pirtissä. Ensin oppaamme Eero kertoili talosta, yrityksestä ja ennenkaikkea karhuista, joista hänellä riittikin tarinoita koko illan ajaksi, koska hän on itse vetänyt näitä safareita samassa paikassa jo vuodesta 1999, eli melkein kaksikymmentä vuotta. Kolmen aikaan otettiin eväät mukaan ja hypättiin omaan autoon, jolla ajettiin muutaman kilometrin matka parkkipaikalle, josta käveltiin vielä puolisen kilometriä metsän läpi kojuille, joiden edessä oli useampi paikka, joihin oli laitettu kalanjämiä karhujen houkuttelemiseksi. Matkalla ohje oli olla ihan hiljaa ja liikkua rauhallisesti ja turhia tömistelemättä ja hajusteita kuten hyttysmyrkkyä tai hajuvettä ei ollut suositeltavaa retkellä laittaa. Kumpparit tai vaelluskengät oli ihan kätevät jalassa, koska matkalla ylitettiin pieni kosteikko, mutta muuten ei kummoisia varusteita matkalle tarvinnut. Koppeja tuolla oli useampi ja paikalle mahtuu ilmeisesti jopa 30 ihmistä kerralla, mutta tällä kertaa liikenteessä oli vain meidän porukka. Kopissa oli pitkä, koko kopin seinän levyinen kapea ikkuna ja useita kankaalla vuorattuja valokuvausaukkoja, sekä vessa, eli vallan hyvin varusteltu koppi oli. Ja mikä parasta, tuonne pääsee myös pyörätuolilla, koska autolla pääsee tarvittaessa myös ihan koppien viereen ja ilmeisesti yhden kopin luota löytyy liuska, isompi vessa ja muut vermeet. Me istahdettiinkin heti mukaville penkeille kapeiden ikkunoiden eteen, vaihdettiin kengät villasukkiin ja aloitettiin odotella, että karhuille ruokaa tuova traktori poistuisi paikalta.

auringonlasku metsänaaraskarhuKauaa ei tarvinnutkaan odotella, kun ensimmäinen karhu jo käveli ruokasaaville. Siitä eteenpäin koko illan karhuja kävi paikalla tasaiseen tahtiin ja parhaimmillaan näkökentässä saattoi olla jopa seitsemän karhua. Oli perhettä, kaksi pentua, iso vanha uros, jonka toinen korva oli vähän kärsineen näköinen, naaras, joka keräsi aina säälipisteet kun muut hääsivät sen pois ruoka-apajilta ja nähtiinpä me jopa oppaan sanoin “kaksikerroksinen karhu” eli vallan kanimaisissa tunnelmissa oleva pari. Kuusi tuntia hujahti ihan hetkessä, ja itseasiassa oltiin paikalla vähän pidempäänkin, kun karhut eivät meinanneet lähteä kopin huudeilta. Lopulta päästiin lähtemään kotimatkalle, mutta saavuttuamme autolle huomasimme, ettei lähtö ollut jäänyt karhuilta huomaamatta, koska kolmihenkinen karhuperhe näkyi tuijottelevan menoamme tien toisessa päässä, aikamoista! Ja niin, bongattiin me myös haukka ja merikotka, upeita näkyjä nekin!

metsätie illallauroskarhuKarhujen katseluaikahan alkaa keväällä heti karhujen heräiltyä, mutta päättyy syksyllä jo reilusti ennen talviunille käymistä metsästysajan alkamisen takia, joten viimeiset hetket nähdä karhuja on nyt tällä viikolla käsillä, oli siis loisto ajoitus meillä, että vielä ehdittiin safarille. Lisäksi eri aikaan keväästä, kesästä ja syksystä karhuilla on kuulemma vähän eri touhut, joten kannattaa lueskella täältä lisää siitä, mikä aika olisi mieluisin käydä katselemassa karhuja. Kuuden tunnin safarista eväineen maksettiin 80e/naama ja samanhintaisia näytti olevan myös Suomussalmella toimivat firmat. Arolan tilalla on myös mahdollisuus yöpyä ja syödä, kun vaan etukäteen moisesta ilmoittaa ja kuulemma ruoka on vallan loistavaa ja ainakin puitteet oli todella kauniit ja idylliset, joten itsekkin ilolla olisin tuolla joskus pidempäänkin! Lisäksi tuolta vuokrataan niin pyöriä kuin kanoottejakin ja ympäröivät hiihto- ja vaellusmaastot on upeat, suosittelen siis retkeä tuonne lämpimästi niin karhujen kuin muunkin eräjormailun tai rentoutumisen merkeissä!

pirtti arolan tilakarhunpennutJa nyt se ihan omasta tahdosta ja upeasta kokemuksesta kumpuava mainos loistavalle yrittäjälle, eli käyhän tsekkaamassa tarkemmat tiedot paikasta, hinnoista, aikatauluista, karhusafareista ja muista osoitteesta http://www.arolabear.fi/! Onko teillä muilla ollut haaveissa tehdä eläinsafareita myös Suomessa?