Pallontallaajat.net
Valikko
Selaa tagia

Isojärvi

Ihka ensimmäinen talviyö ulkona!

Moikka!

Kevään ainakin pitäisi jo painaa kovaa kyytiä päälle, vaikka ei sitä tässä räntäsateessa uskoisi, joten taitaa olla aika kaivella viimeisiäkin talven postauksia pois arkistojen kätköistä. Reilu kuukausi sitten lumet oli vielä maassa ja meikä otti itseään niskasta kiinni ja päätti lähteä toteuttamaan taas yhtä bucket listin kohdista. Lupauduin jo viime vuonna Suomen Erätaito ry:n retkiyöhaasteeseen ja kesäinen ja syksyinen yö tuli suoritettu jo viime vuoden puolella. Näistä kertoviin seikkailuihin pääset tästä: Kesäyö Birgitan polulla ja syysyö Lapissa Paistunturien erämaassa.

Talviyö olikin sitten jo ihan erilainen haaste kuin nuo kaksi aiempaa yötä. Kokemusta sulanmaan retkeilystä kyllä jo jonkin verran löytyy, mutta yöpyminen talvimaastossa oli ihan uusi juttu. Onneksi sain muista harrastustouhuista tutun ystävän innostumaan ajatuksesta ja maaliskuussa suunnattiinkin yhdeksi yöksi Isojärven kansallispuistoon. Isojärven kansallispuisto sijaitsee noin tunnin ajomatkan päässä Tampereesta Jyväskylään menevän tien vieressä, mutta syystä tai toisesta en koskaan aiemmin siellä ollut käynyt; kaksi kärpästä siis yhdellä iskulla, kun sain ruksittua kalenterin takaa yhden uuden kansallispuiston ja bucket listiltä yhden kokemuksen.

Varusteet mulla oli muuten ihan tallatuilla poluilla tapahtuvaan talviretkeilyyn sopivat, kun kuorivaatteet on valittu sillä ajatuksella, että alle mahtuu monta kerrosta ja vilukissana kaapista löytyi jos jonkinmoista villasukkaa ja -paitaa. Pakkasta ei ollut montaa astetta päivällä, mutta yöllä päästiin jo lähemmäs kymmentä miinusastetta, joten isoin ongelma oli sopivan makuupussin puuttuminen. Lopulta homma järjestyi niin, että otin matkaan oman kolmen vuoden ajan untuvapussini ja sen päälle vedin vielä toisen, kaverilta lainaan saadun makuupussin. Alustana oli ihan tavallinen ohut solumuovialusta ja sen päällä itsestään täyttyvä thermarestin alusta ja näillä vermein pärjäsin yön hienosti palelematta, varsinkin kun sujautin vielä jalkopäähän kaverin rinkassa kantaman pienen lämpöpussin. Kameran pakkasenkestosta olin vähän huolissani, mutta yksi akku riitti reissulla hyvin, kun kuvaamisen välissä pidin kameraa kuoritakin alla.

Majapaikkana meillä piti alunperin toimia Kuorejärven laavu, joka on vain muutaman kilometrin päässä parkkipaikasta, mutta kun saavuttiin paikalle, siellä oli jo useamman kymmenen ihmisen eräopasporukka, joten päätettiin jatkaa matkaa vielä seuraavalle laavulle. Vahterjärven laavulle saavuttiinkin sitten jo illan hämärryttyä, mutta päästiin onneksi suoraan nuotion ääreen ruuanlaittopuuhiin, kun tulet oli valmiina kolmen samalle laavulle majoittautuneen miehen toimesta. Sopu sijaa antoi ja poijilla oli jo teltta pystyssä, joten me laitettiin maaten laavulle ja saatiin taas aamulla herätä savun hajuun, kun pojat oli ryhtyneet aamukahvin keittoon. Täytyy muuten sanoa, että oli myös mun eka yö avolaavulla nukkuen, koska kesäaikaan olen hyttysinhoissani valinnut aina majoitteeksi mieluummin teltan. Keittimen käyttöä talviolosuhteissa en päässyt tällä reissulla opettelemaan, koska notski oli tulilla kokoajan ja tehtiin ruuat siinä.

Ihan loistava lyhyt yhden yön retki siis ja vakuutuin siitä, ettei talviretkeily olekkaan yhtään niin kylmää ja ikävää touhua, kun aiemmin ajattelin. Tästä rohkaistuneena taitaakin ensi talvena suunta olla metsään useammin kuin aiemmin ja itseasiassa, näin viimeisenä voinkin jo teille paljastaa, että ensi syksystä eteenpäin suuntana taitaa entistä useammin olla metsän sijaa ihkaoikeat vuoret, koska meikä lähtee elokuussa Norjaan Bergeniin opiskelemaan kahdeksi vuodeksi! Ihan hullua ja huikeeta, mutta tästä lisää myöhemmin!