Pallontallaajat.net
Valikko

Joutsijärvi – viikonloppuretki Satakunnan sydämeen

Muutama viikko sitten tapahtui ihmeitä ja mulle sattui samaan aikaan vapaa viikonloppu Afrikan reissultakin tutun Emilian kanssa ja päätettiin mitäs muutakuin lähteä metsään! Hakusessa oli molemmille uusi kohde, joka sijaitsisi enintään muutaman tunnin ajomatkan päässä Tampereelta, ei olisi ihan täpötäynnä ihmisiä, käveltävää riittäisi viikonlopulle ja paikka olisi meille molemmille uusi kohde. Näillä spekseillä aloitettiin googlailut ja kyseltiinpä somessakin sopivaa retkipaikkaa.

Vinkkien avulla ja noilla kriteereillä kohteeksi valikoitui lopulta Porin kupeessa sijaitseva Joutsijärvi, jonka kiertää noin 27km pitkä retkeilyreitti. Matkaa Tampereelta kertyi Kullaaseen Joutsijärven reitin alkuun noin puolentoista tunnin ajelun verran. Järven kiertämisen voi aloittaa useammastakin kohdasta järveä, mutta me heitettiin auto parkkiin Silokallion kurssikeskuksen pihaan ja lähdettiin matkaan siitä.

Reitin varresta löytyy vaikka kuinka monta nuotiopaikkaa ja useampi autiotupa, mikä ei näin Etelä-Suomessa ole ihan tavallista. Reitti kiertää melkolailla rantaa myötäillen järven, joten reittiä ei juuri voi lyhentää, mutta heti alussa oikaistiin muutama kilometri ja kierrettiin parkkipaikalta polulle suoraan rantaa pitkin, eikä tien kautta. Hyvä, mutta hieman kostea valinta oikoreitiksi – sai meinaan muutamassa ojan ylityksessä tuolla rannassa miettiä, mistä kohtaa lähtee kokeilemaan pituushyppytaitojaan. Jos reitti tuntuu liian lyhyeltä, menee järven läheisyydessä monta muutakin polkua, joten niitä yhdistelemällä saa reissuun lisää pituutta. Linkki reitin karttaan tässä.

Ensimmäinen yö vietettiin Hiivaniemessä, jonne parkkipaikalta kertyi oikoreittiä pitkin vain muutama kilometri matkaa. Ihan mieletön paikka niemen tai oikeastaan kai saaren nokassa, molemmilla puolilla järveä ja upea luonnonrauha ja hiljaisuus. Hiivaniemessä oli reilusti tilaa teltoille ja lisäksi avolaavu, huussi, laituri ja nuotiopaikka. Maisemat oli hienot ja puitteet kohdallaan, joten tänne voisin lähteä ehdottomasti toistekin vaikka ihan yhdeksi yöksi käymään!

Aamulla herättiin levänneinä pitkien ja loistavien yöunien jäljiltä ja lähdettiin kiertämään järveä vastapäivään. Toisena päivänä matkalle osui muun muassa Kulhan laavu, Kronkiston nuotiopaikka, jossa syötiin lounasta, Kaakkurin laavu ja Sisälmystenlahden autiotupa. Kaikissa noista oli hyvin puita notskia varten ja muutenkin polku oli pääosin vallan hyvässä kunnossa ja helppo seurata. Kaakkurin laavun ja Sisälmystenlahden autiotuvan välillä tehtiin pieni poikkeama reitistä kauempana rannasta olevalle kaivolle toiveissamme täyttää vesipullot. Kaivon vesi oli kuitenkin lapun mukaan tarkastettu viimeksi reilu kymmenen vuotta sitten ja läpiruosteinen ämpäri oli pohjasta rikki, joten ei mennyt vesipullojen täyttö niinkun strömsössä. Saatiin kuitenkin pienellä vaivalla ja askartelulla vesipullot täyteen ja vesi ainakin näytti ja haisi puhtaalta, mutta lopulta ei sitä päädytty juomaan, kun kotoa kannettu vesi riitti juomavedeksi ja ruuanlaittovedet keitettiin järvivedestä.

Reissun toinen yö vietettiin Tuurunkankaan autiotuvalla, jossa törmättiin myös ensimmäisiin muihin kulkijoihin koko reissulla, eli luonnonrauhasta saatiin todella nauttia. Tilaa kuitenkin riitti tälläkin paikalla ja me laitettiin teltta pystyyn Tuurunkankaan rantaan. Toki tuvassakin olisi mahtunut hyvin useampi porukka nukkumaan, mutta koska täällä kohdattiin myös kesän ensimmäistä kertaa useampi hyttynen kiitos tyynen ja upean ilman, todettiin, että hyttysverkolla suojattu teltta taitaa olla mukavampi nukkumapaikka kuin autiotupa.

Aamusta lähdettiin taivaltamaan viimeistä pätkää reissusta. Tälle välille saatiinkin reissun hauskimmat osuudet, kun kahdessa kohtaa matkaa piti taittaa ensin venelossilla ja sitten perinteisemmällä lauttalossilla. Vikan päivän reitti eli Joutsijärven eteläosat olivatkin aika täynnä mökkejä ja asutusta, joten täällä oli enemmänkin liikennettä. Pitkäniemen laavulla saatiin kuitenkin olla taas rauhassa lounastouhuissa. Loppumatkasta tehtiin taas ihan pieni oikaisu, eikä kierretty taaskaan parkkipaikalle tietä pitkin, vaan oikaistiin jokisuon jälkeen menevän sähkölinjan alla kulkevaa polkua pitkin takaisin Silokalliolle ja autolle.

Joutsijärven kierros oli loistava viikonloppuretkikohde. Mitään maailman hätkähdyttävimpiä maisemia tai luontoelämyksiä täällä ei ollut, mutta suomalainen järvimaisema kyllä miellyttää ainakin minun silmääni ihan sellaisenaankin. Ainut harmituksen kohde olikin välillä se, että polku kulki yllättävän pitkiä matkoja välillä metsässä kaukana rannasta, kun mieli olisi tehnyt kulkea pelkkiä rantapolkuja pitkin. Polut oli hyvässä kunnossa ja helppokulkuisia muutamia vähän kuluneita pitkoksia lukuunottamatta ja taukopaikkoja oli sopivan usein. Eniten täällä kuitenkin mieltä lämmitti rauha ja hiljaisuus, kun viimeaikojen kansallispuistoretkillä muita kulkijoita on riittänyt melkein ruuhkaksi asti. Joutsijärvi täytti siis kaikki vaatimukset helposti saavutettavasta viikonloppuretkikohteesta, joten voin suositella lämmöllä!

Onko teillä vinkkejä muista Tampereen lähialueen retkeilypaikoista kansallispuistojen ulkopuolella juurikin tällaisia lyhyitä päivä- tai viikonloppuretkiä varten?

Retkiäni voit seurata myös Facebookissa Kaiken Maailman Matkoja-blogin sivulla ja Instagramissa nimimerkin @laurammus takana. Käyhän klikkaamassa myös nuo seurantaan, niin pysyt mukana seikkailuissani!

Edellinen viesti Seuraava viesti

Saatat myös pitää näistä

2 Kommentit

  • Vastaa Riitta Aaltonen 21.6.2017 21:32

    Sama juttu sitten uudestaan meloen! Saat taas aivan uuden kokemuksen Joutsijärvestä. Lämpimästi suosittelen..

    • Vastaa Laura 22.6.2017 10:22

      Oi vitsi, tuossa ois kyllä ideaa! Tiedätkö saako jostain tuolta lähimain vuokrattua kanootteja tai kajakkeja?

    Jätä vastaus