Pallontallaajat.net
Valikko

PADI open water-sukelluskurssi Sansibarilla

Tsaukkis!

Niinkuin jo edellisessä postauksessa kerroin, viimeiset neljä päivää Nungwissa meni pää joko teoriakirjassa kiinni tai veden alla, koska meikä päätti ruksia taas yhden jutun pois mun loputtoman pitkältä bucket listiltä ja suorittaa vihdoin laitesukelluksen peruskurssin, eli PADI open water diver-kurssin, jonka jälkeen pystyy osallistumaan sukelluksille, joissa sukelletaan maksimissaan 18 metrin syvyyteen vähintäänkin yhtä hyvissä olosuhteissa kuin kurssilla harjoiteltiin ja niin, että pääsy pintaan on aina mahdollista missä vain vaiheessa sukellusta suoraan ylöspäin uimalla, tästä siis nimi open water. Jos haluaa sukeltaa syvemmälle, käyttää erikoisempia varusteita tai vaikka sukellella luolissa tai hylyissä, on tämän kurssin jälkeen mahdollisuus lähteä suorittamaan vaikka mitä jatkokursseja. Kouluksi valikoitui Divine Divers, joka muuten järjestää myös joogatunteja, joita ainakin Emilia kovasti kehui!

P7210831

Ensimmäinen osa kurssista käsitti viiteen eri lukuun jaetun teorian, jossa käytiin sukeltamista läpi vähän joka kulmasta. Riippunee sukelluskoulusta miten teorian opetus on hoidettu, mutta tuolla koulussa, missä itse kävin kurssin, homma oli hoidettu niin, että sain ekana päivänä kirjan toiseen käteen ja kaukosäätimen toiseen ja hoidin teorioiden opiskelut itsenäisesti sukelluskoululla videoita katsellen ja kirjaa lueskellen. Jokaisen osion jälkeen oli testi, jonka tein ja joka käytiin sitten yhdessä kouluttajan kanssa läpi ja tsekattiin, että olin ymmärtänyt joka osion keskeisimmät asiat ja koko ajan oli joku huudeilla tarkistamassa, ettei mulla ollut kysyttävää, kun opiskelin itsenäisesti. Ilmeisesti osa kouluista kuitenkin järkkää teoriat ihan luentoina ja toisaalta ne voi käsittääkseni myös tehdä verkossa.

Toisena päivänä uitiin sitten viereisen hotellin uimaaltaassa kaikkien turistien pällistelyjen alla ja treenattiin kaikkia taitoja, joita olin teoriassa opiskellut ja joita ihan joka sukelluksella tarvitaan, mutta ensisijaisesti opeteltiin rentoutumaan vedessä ja hengittämään rauhallisesti ja liikkumaan varusteiden kanssa hallitusti. Meijän kouluttaja oli ranskalais-israelilainen mies, jolla oli ilmeisesti tuhansia sukelluksia kokemusta, joten saatiin kyllä huippuluokan ohjausta siihen, miten rentoutua ja hakea esimerkiksi tasapanoa vedessä. Treenailtiin mm. laskeutumista veteen, tasapainon hallintaa, pohjalta ylös nousemista, snorkkelin käyttöä, kaverin auttamista, uimamaskin tyhjäämistä vedestä ja varusteiden pukemista ja poisottamista vedessä. Lisäksi tutkittiin varusteita ihan kuivalla maalla ja opeteltiin laittamaan niitä käyttökuntoon.

P7250895

Kolmantena päivänä pulahdettiin heti aamusta uudestaan altaaseen ja kerrattiin edellisen päivän taitoja ja harjoiteltiin vielä uudestaan erityisesti turvallisuuteen liittyviä juttuja ja toimintaa poikkeustilanteissa. Sitten olikin jo aika vaihtaa märkäpuku lämpimämpään ja lähteä merelle ja voi pojat kun jännitti! Muistan vieläkin ensimmäisen laskuvarjohyppyni ja voin kertoa, että jännitys oli melkein samaa luokkaa, naamalla sama peura ajovaloissa-ilme ja tuntui, että kaikki opittu katosi mielestä sen sileän tien, kun kouluttaja sanoi, että olisi aika hypätä mereen. Ja tietysti siinä lähtötohinassa meikä ei ollut edes vessassa muistanut käydä, saati juoda tarpeeksi tai laittaa lisää aurinkorasvaa, joten nenähän siinä kärtsäs ja rakkokin muistutteli olemassaolostaan sukellusten välillä. Ja jotta tilanne ei olisi ollut yhtään sen helpompi, mun suukappaleessa oli jotain vikaa, jota edes se kouluttaja ei ollut paatissa vielä keikkuessamme huomannut, ja jouduin vielä vedestä käsin vaihtamaan uusiin varusteisiin…

P7250885

No, mutta kuten varmasti huomaatte siitä, että täällä vielä kirjoittelen, niin hyvinhän tuo lopulta meni! Se tunne, että pystyi vaan hengailemaan veden alla ilman kiirettä ylös hengittämään oli ihan uskomaton. Meitä oli siis kaksi aloittelijaa ja kouluttaja messissä ja kouluttaja kyllä todella osasi hommansa. Nautittiin maisemista, treenailtiin ihan helpoimpia juttuja mitä oltiin altaassa tehty ja yritettiin seurata kouluttajan ohjeita, joissa toistui lähinnä viestit hengitä rauhallisesti, pysähdy, keskity hengittämiseen ja älä kellu pintaan kuin korkki. Hienosti kuitenkin selvittiin kahdesta sukelluksesta ja nähtiin vaikka mitä kaloja ja muita mereneläviä. Iltapäivällä tein vielä teoriakokeen ja tsekattiin se läpi yhdessä kouluttajan kanssa. Ja yllätysyllätys, illalla ei paljon unta tarvinnut odotella ja uusia lihaksiakin tuntui taas kropasta löytyvän, kun laitettiin tämmöiselle ummikolle painavat varusteet selkään ja räpylät jalkoihin.

Viimeisenä päivänä lähdettiin heti aamusta merelle ja sukeltamaan ja nyt treenailtiin sitten viimeisetkin niistä jutuista, mitä oltiin teoriassa opittu ja altaassa treenattu läpi. Hauskaa oli edelleen ja se rentoutuminenkin oli jo vedessä vähän helpompaa. Oltiin vaan paljon voimakkaammassa aallokossa kuin edellisenä päivänä, joten olo ei ollut laivalla mikään paras, mutta onneksi helpotti aina kun pääsi veteen tai vene oli liikkeessä. Maisemistakin pääsi jo nauttimaan ihan eri tavalla ja ainoaksi isoksi epäonnistumiseksi jäi suunnistusharjoitus, jossa iloisesti katsoin kompassista suunnan ihan väärin ja uitiin sitten mun ohjauksessa ihan toiseen suuntaan kuin piti… Maissa saatiin aplodit koko porukalta ja kaivettiin kupeitamme. Kurssi Divine Diverseilla kustansi yhteensä 450 dollaria, sisältäen neljä sukellusta, teoriat ja allasharjoitukset. Vaikka tuo oli iso lovi budjettiin, käyttäisin saman rahan kurssiin koska vaan uudestaan, sen verran mukava kokemus oli. Ja tänään tuli sähköpostiinkin väliaikainen todistus kurssista, tosin mun toinen nimi oli siinä vaihtunut Marikasta Mankaksi, heh…

P7250884

Nyt sitten pitääkin alkaa miettiä, mikä juttu bucket listiltä otetaan seuraavaksi työn alle ja mietinkin, että kiinnostaisiko teitä lukea, mitä juttuja sieltä mun listalta löytyy tai onko ideoita, mikä voisi olla syksyn haaste ja seuraava tavoite? 🙂

Edellinen viesti Seuraava viesti

Saatat myös pitää näistä

2 Kommentit

  • Vastaa Jasmin / Wanderwall 28.7.2016 04:08

    Vitsit oon kateellinen! Mun teki niin kovasti mieli poiketa kuukausi sitten Hondurasin paratiisisaarille ja suorittaa mun PADI siellä. Mun reissukaveria ei kuitenkaan Honduras kiinnostanut pätkääkään eli välistä jäi. Kurssi olis ollut vaan sen 300$ mut lohduttaudun ajatuksella siitä että Thaimaassa voi sitten joskus tulevaisuudessa vetää vielä satasen hinnasta pois 😀 Vaikka olis täällä kyllä ollut mahtavaa whale sharkien keskellä uida! Mua kiinnostaa ainakin bucket list jutut! Mun oma tyhjenee kovaa vauhtia ja inspistä on aina hyvä hakea.

    • Vastaa Laura 28.7.2016 14:21

      Joo, mäkin kyllä mietin, että oisko pitäny jättää kurssi odottamaan Aasian reissuja, kun hinnassa olisi säästänyt niin hurjasti, mutta päätin, että nytkun on mahdollisuus, niin ei auta jättää käyttämättä! Ja laitan siis bucket list postauksen työn alle ja käyn tsekkaamassa sun blogia, että millaisia seikkailuja sun reissuille on mahtanut, josko löytyis omaan bucket listiin vielä täydennystä 🙂

    Jätä vastaus